Hiidenportin kansallispuisto Kainuun etelärajalla

Palolampi oli mielestäni ihanin asia Hiidenportilla.

Hiidenportin kansallispuiston pääjuttu on alueella oleva Hiidenportin rotko. Lähimmäksi sitä pääsee puiston pohjoispuolen Palolammen parkkipaikalta, josta on ehkä jotain kilometrin matka rotkolle. Sinne kuljetaan vanhassa metsässä ja kulku sinne ei ole ihan tasaista, joten kolmen kilometrin lenkki sinne ja rotkon toista puolta Kovasinvaaran kautta takaisin oli meille ihan tarpeeksi kovassa helteessä.

Tuo on hyvä kävely koirien kanssa. Rotkon reunaa oli turvallista mennä, kunhan piti huolen, että koirat eivät päässeet turvanarujen toiselle puolelle. Huolellisena pitäisi siis olla, jos flexin kanssa olisi liikenteessä ja muutenkin saisi keskittyä koiriin valokuvaamisen sijaan. Eikä mennä ottamaan niitä hiton selfieitä kielekkeille. Rotko ylitetään tuolla pienellä rengasreitillä, mutta se ei ole mikään riippusilta, vaan tuolla kohdalla joki on ikään kuin patoutunut kivistä. En uskaltaisi meidän aralla koirajoukolla lähteä riippusilloille, mikä estää esimerkiksi pienelle Karhunkierrokselle menemisen.

Olimme liikkeellä heinäkuun helteiden aikaan, mikä rajoitti patikoimista viikon pituisen reissun aikana etenkin koirien vuoksi. Ihmiset voivat vaikka lenkkeillä auringon porottaessa, mutta koiria ei saa vetää mukaansa, vaikka itseään haluaisikin kiduttaa. Tällä lyhyellä kävelylläkin veimme koirat kahlaamaan ojiin aina kun sellainen näkyi. Olisi ollut kiva tarkastella enemmänkin tätä rotkoa ja patikoida vähintään 2 km pituinen pistokävely lisää Porttilammelle ja takaisin, mutta olipa tällä kertaa sitten tällaiset säät esteenä. Paras kunnollinen päiväkävely voisi olla Kitulankierroksen 10,5 km rengasreitti rotkon kautta Palolammelta käsin.

Koirat rotkon reunalla turvallisesti polulla ja narun takana.

Rotkon kohdalla on laitettu narua sillä tavalla, että rotkoa ei kunnolla näe, jos pysyttelee narujen ulkopuolella. Narut on hyvä olla lasten ja koirien kanssa kulkiessa, jotta tietää kulkevansa kauempana jyrkänteiltä. Mutta saadakseen paremmin nähtyä, tarvitsee käydä varovasti narujen toiselta puolelta kurkkimassa.

Sain reissulta aika huonoja kuvia, kun kamerani näyttää olevan niin täynnä töhnää, ettei sillä saa tarkennettua kunnolla ja ylivalottuneiltakin kuvat näyttävät. Kännykällä tuli hiukan parempia kuvia.

Ajaminen matkailuautolla Hiidenportille

Me emme viime kesänä menneet Hiidenportille, koska emme saaneet selkoa, joutuuko Palolammelle ajamaan pitkiä matkoja huonoja teitä pitkin eikä muutenkaan karttaa tihrustaen saanut selkoa sinne menevistä pikkuteistä. Mutta Sotkamo-Kuhmon väliseltä 76-tieltä kääntyy asfaltoitu 9005-tie, jota oli hyvä ajaa matkailuautollakin. Kannattaa seurata 9005-tiellä olevia opasteita eikä ajaa Lonttan kautta. Hiekkatietä joutui ajamaan lopuksi, mutta se ei ollut paha ollenkaan.

Sotkamo-Kuhmo -tieltä Hiidenportille käännyttäessä suurin osan matkasta on asfaltoitua tietä.

Harkitsin retken aloittamista puiston pohjoispuolelta Urpovaaran parkkipaikalta, kun etsin parhaita reittejä ajaa matkailuautolla paikalle. Jälkeenpäin luin jostain netistä, että sinne nimenomaan olisi huono tie. Urpovaaralta Hiidenportille ja takaisin olisi ollut 8,6 km kävely, joka varmaan toisenlaisella säällä ja toisenlaisella autolla olisi ollut kiva.

Puiston eteläpään Käärmesärkästä 5284-tien varrelta olisi rotkolle matkaa noin 10 km ja tuo matka saattaa olla hieno, koska se myötäilee Hiidenportista alas valuvaa Porttijokea. Mutta veikkaan, että tuota matkaa ei ehkä kävelisi edestakaisin yhdessä päivässä, koska kulku ei ole mitään latteaa maastoa, vaan Porttijoki jatkuu jyrkkäreunaisena varsinaisen rotkon jälkeenkin.

Ajoimme Hiidenportille läheisestä Tiilikkajärven kansallispuistosta, nämä kaksi kohdetta on hyvä niputtaa yhteen. Tiilikkajärveltä olisi ollut muuten ehkä kätevin ajaa Hiidenportille Valtimon kautta 5284-tieltä 9005-tielle, mutta en tiedä olisiko 5284 ollut päällystetty tie. Siksi emme jatkaneet Hiidenportilta sen tien kautta Kuhmoon, vaikka olimme sinne matkalla, koska olimme saaneet tarpeeksemme hiekkatieajosta Tiilikkajärvellä.

Muita Suomen kansallispuistoreissuja:

Tiilikkajärven kansallispuistoon matkailuautolla koirien kanssa >>
Petkeljärven kansallispuisto Pohjois-Karjalassa >>
Koitajoen retkeilualueella kyiden seurassa >>
Isojärven kansallispuisto Keski-Suomessa >>
Koli ja Herajärven kierros >>

 

Tästä kuvakulmasta Hiidenportin rotkon sai parhaiten näkyviin, mutta keskipäivän paahteessa oli vaikea saada kuvia kontrastien ja tuhnuisen kameran takia.
Köysillä rajatun Hiidenportin rotkon jälkeen näyttää Porttijoen reunat jatkuvan jyrkkinä ja joki on siinä tällaista suolammen näköistä.

Koirat valmiina kävelylle.
Polun alkupää.
Hiidenportin rotkon seinämää.
Hiidenportin lampia on sanottu mustasilmäisiksi ja paikka on ollut tärkeä uskonnollinen paikka eli hiisi.

Hiidenportti alkaa tästä Palolammesta, jonka loppupää kapenee ja luikertelee rotkon pohjalle.
Palolampi on oikeastaan tämän vedessä uineen nuijapään muotoinen.
Lammen rannan suo oli täynnä kihokkeja.
Palolammen reunaa.

2 Comments Lisää omasi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s