Liesjärven kansallispuisto koirien kanssa

Pitkospuut saniaisten keskellä syyskuussa.

Metsäpoluilla vietetty aika on parasta aikaa. Menin itsenäisyyspäivänä lomalle Liesjärven kansallispuistoon kolmen koirani kanssa. Sinne on Helsingistä alle kahden tunnin ajo. Kävimme koko porukalla siellä syyskuussakin, mutta nyt tuli tallattua eri reittejä. Minua mietitytti miten pärjään yksin kolmen koiran kanssa metsäpoluilla ja autoillessa, normaalisti retkeilen puolisoni kanssa.

Greippi ja Alma autossa.

Metsässä liikkuminen on paljon helpompaa, koska koirat etenevät paljon paremmin poluilla kuin kaduilla, joilla ne pysähtelevät enemmän haistelemaan ja joilla joutuu väistelemään muita kulkijoita. Kiinnitin Alman ja Greipin hihnat vyöhöni ja Lexien hihnaa pidin kädessä. Toisella kädellä ohjailin, ettei Alman pitkä hihna sotkeudu muiden ympärille. Greippi käveli suurimmaksi osaksi takanani, se on varmaan oppinut varomaan veturi-Almaa hihnoineen. Pitkospuilla onkin helpompaa, kun Lexie ja Greippi eivät yritä kävellä rinnakkain toinen toistaan pudotellen. Pakettiautossa kaikki matkustavat omissa kopeissaan. Retkipaikoilla ne on helppo ottaa autosta ulos ja sisään, mutta kolmen kanssa se on kaupungissa vaarallista kadun varteen pysäköidessä ja siellä koirien viennit pitää jakaa kahteen erään. Juu, ei ole kaupunki enää minun paikkani asua.

Koirat jonossa pitkospuilla joulukuussa Ruostejärvellä.

Majoittuminen Liesjärven Eräkeskuksessa

Molemmilla vierailuilla majoituimme Eräkeskuksessa, joka sijaitsee aivan kansallispuiston vieressä. Eräkeskus on kätevä ja edullinen verrattuna hotelleihin ja mökkeihin, hinta on alkaen 25 e/hlö/yö. Koirista ei tällä kertaa mennyt maksua. Saimme molemmilla kerroilla päärakennuksesta kaksion, jossa on keittiö helloineen, jääkaappeineen ja vedenkeittimineen. Koirille riitti tilaa ja nyt joulukuussa oli ylimääräinen lämmityslaitekin tarjolla.

Liesjärvellä on myös kaksi Metsähallituksen vuokrakämppää, mutta vain Peukaloisen mökkiin saa viedä koiria. Piipahdin katsomaan tuota mökkiä ja se on hyvin pieni ja sähkötön. Peukaloisesta ehtisi päiväkävelyinä kesäaikaan varmaan Liesjärven kansallispuiston joka nurkkaan, ehkä pari satelliittialuetta (mm. Onkimaanjärvi) lukuun ottamatta, ja ehkä jopa Torronsuollekin jos oikein ahkeroisi.

Kävin myös Eerikkilän urheiluopiston pihalla ja se onkin semmoinen isompi keskus, jossa on hotelli- tai retkeilymajatason huoneiden lisäksi todella luksuksen näköisiä mökkejä elikkä huviloita. Eerikkilä sijaitsee kätevästi Liesjärven ja Torronsuon kansallispuistojen välissä. Lisäksi sen pihalta lähtee kävelypolkuja mm. läheiseen Hämeen luontokeskukseen.

Muut alueen majoitukset >>

Kettumetsä

Välittömästi Eräkeskuksen vieressä on Liesjärven kansallispuiston pieni Kettumetsän tai Kettumäen alue, jonka ympäri kiertää 1,4 km lenkkipolku. Polulla on iltaisin valaistus, joten siellä oli koirien kanssa kiva tehdä iltalenkit. En tiedä onko tuo lenkkipolku lumisempaan aikaan hiihtolatu. Kannattaa pitää otsalamppua mukana varmuudeksi, koska iltaisin valot rävähtivät pois klo 20.47. Otsalamppu on ehdoton myös päiväpatikoilla siltä varalta, että reissu venähtää.

Kettumetsän läpi kulkee myös Ilvesreitti ja kannattaakin kävellä tuo muutaman sataa metriä keltaisin merkein merkittyä reittiä, joka kulkee ylhäällä harjulla.

Eräkeskukselta lähtee lyhyt polku tälle Kettumäen valaistulle lenkille.
Ilvesreitti Kettumetsän läpi.

Kyynäränharju, 1,3 km suuntaansa

Liesjärven hienoin ilmiö on Kyynäränharju, joka on 1,3 km pitkä hyvin kapea kannas, joka halkoo Liesjärven vesialuetta. Kun Tiilikkajärven kansallispuistossa Pohjois-Savossa on kaksi toisiaan kohti etenevää kapeaa niemeä (Pohjoisniemi ja Kalmoniemi), joiden väliin jää ehkä 300 metriä vettä, niin tämä Kyynäränharju on yhtenäinen ja se todellakin halkaisee järven kahtia. Tai on siellä ehkä metrin levyinen Kyynäränjuovan puro, jonka yli pääsee pientä siltaa pitkin.

Mutta kävellen Kyynäränharju ei ole niin ihmeellinen kuin miltä se ilmakuvissa näyttää. Kyynäränharju on melko lattea, kun taas esimerkiksi Tiilikkajärven niemet ovat korkeampia hiekkaisia harjuja.

Kyynäränaharjulla on tämä yksi silta,, joka menee kapean kannaksen lävistävän puron yli.

Soukonkorven kävely, 3 km ja Hyypiön kävely 2,8 km

Kyynäränharjun eteläpäässä voi kävellä Soukonkorven rengaspolun ja pohjoispäässä Hyypiön rengaspolun. Jos pysäköi auton Pirttilahden pysäköintipaikalle voi tällä tavalla tehdä kivan 8,4 km kävelyn yhdessä Kyynäränharjun kanssa.

Lexie ja Greippi Soukonkorvessa.
Hyypiön lenkillä.
Hyypiön kallion näkymät.

Pohjantikka ja Punatulkku Liesjärven eteläosassa

Kunnollisemmin voi Soukonkorven lisäksi jatkaa siitä vielä etelämmäksi 1,4 km päässä alkaville Pohjantikan ja Punatulkun kävelyille ja käydä Korteniemen perinnetilalla. Siten voi yhdellä päiväpatikoinnilla kävellä kaikki Liesjärven merkityt rengasreitit. Minä kävelin koirien kanssa Pohjantikkaa ja Punatulkkua Lehdoksen parkkipaikalta käsin, sinne pääsee kääntymään Porin tieltä. Noille lyhyille reiteille pääsee siis Lehdoksesta eikä tarvitse ajaa Korteniemen perinnetilalle asti. Perinnetilaan voi sitten tutustua kävelyn varrella.

Eräkeskukselta Kaksvetiselle ja takaisin, 8 km

Eräkeskuksen pihasta voi suoraan lähteä kävelemään kansallispuistoon muuallekin kuin Kettumetsään. Pihasta voi kävellä kansallispuiston halkovalle tielle ja bongata oikealla metsään pujahtavan Ilvesreitin pätkän. Siten tarvitsee kävellä vähemmän tietä pitkin. Melko pian kuitenkin tarvitsee kävellä tietä ehkä 200 metrin matkan, kunnes pääsee takaisin metsään. Siellä kulkee polku Peukalolammin nuotiopaikalle ja sieltä taas voi tehdä rengasreitin Kaksvetisen järvelle, sieltä Sikomäen parkkipaikalle ja siitä takaisin Peukalolammille, josta tarvitsee kävellä samaa Ilvesreitin polkua takaisin Eräkeskukselle. Tuo reitti näkyy kesän 2018 Mennään metsään -polkujuoksutapahtuman Musti Runin kartassa >>. Tätä reittiä myötäillen voisi kävellä Hämeen luontokeskukselle ja Eerikkilän urheiluopistolle asti ja sieltä taas pääsisi Torronsuolle.

Alma matkalla Kaksvetisen rannalle.

Polut Hämeen luontokeskuksella Ruostejärven rannalla

Ilvesreitti kulkee Liesjärveltä Torronsuon kansallispuistoon Eerikkilän urheiluopiston kautta (ks. reittikartta >>). Sekä Eerikkilä että Hämeen luontokeskus sijaitsevat Ruostejärven virkistysalueella ja sinne on oma opastuskarttansa >>.

Me ajoimme autolla Eräkeskukselta Eerikkilän pihaan ja kävelimme siellä sitten Hämeen luontokeskukselle ja ympäriinsä alueen polkuja.

Ruostejärveltä pääsisi kävelemään myös 14 km reitin Saaren kansanpuistoon, ks. reittikartta >>.

Alma ihmettelee Ruostejärvellä jäätynyttä ylityspaikkaa.

 

luontoon.fi/liesjarvi

Muita juttuja Suomen kansallispuistoista:

Hossan kansallispuistossa koirien kanssa matkailuautolla >>
Hiidenportin kansallispuisto Kainuun etelärajalla >>
Tiilikkajärven kansallispuistoon matkailuautolla koirien kanssa >>
Petkeljärven kansallispuisto Pohjois-Karjalassa >>
Koitajoen retkeilualueella kyiden seurassa >>
Isojärven kansallispuisto Keski-Suomessa >>
Koli ja Herajärven kierros >>

Soukonkorpea.

Ilvesreitti on merkitty tällaisin kyltein ja keltaisin vinoneliöin.

7 Comments Lisää omasi

  1. Upeita kuvia! Koirat lisäävät reippautta huomattavasti enemmän kuin kaksi Nukun noin 28 tuntia vuorokaudessa -kissaa. 🙂

    1. Nämä tyypit pitävät tosiaan huolen siitä että tulee ulkoiltua paljon ja eipä metsiin tulisi niin paljoa mentyä ellei se olisi hyvä yhteinen harrastus. Koirat estävät totaalisen sohvaperunailun!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s