Savojärven pohjoispuolella monet männyt kasvavat vinossa.

Kurjenrahkan kansallispuisto sijaitsee alle 40 Turusta koilliseen. Ajelimme E65-tietä, jolta käännyttiin asfaltoidulle 204-tielle eli Säkyläntielle. Kuhankuonon iso pysäköintialue on siinä matkan varrella. Tuolle parkkikselle kulkee bussitkin Turusta. Sinne jäimme sorakentän laidalle myös yöksikin matkailuautoomme kävelypäivän päätteeksi, mitä nyt välissä kävimme bongaamaassa Valasrannan tanssilavan ja Yläneen Salen.

Kuhankuonon parkkipaikalta on 700 metrin matka Kurjenpesän luontotuvalle.

Kurjenpesän luontotuvan jälkeen poikkesimme Koivusaaren näköalatornille, joka on 30 kilometrin pituisen Vajosuon vaelluksen matkan varrella. Näköalatorni ei ollut kovin korkea, mutta näkihän sieltä paremmin suolle kuin maan tasasta. Parasta oli, kun matkalla polun vieressä kasvoi paljon juolukoita, joita oli kiva syödä vaihteeksi.

Palasimme näköalatornilta Savojärven kierrokselle, tai itse asiassa hetken taisimme tallustaa lyhyttä Karpalopolkua ennen liittymistä kansallispuiston suosituimmaksi sanotulle Savojärven kierrokselle liittymistä. Alempana on retken kuvat siinä järjestyksessä kuin missä ne tallustettiin.

Seuraavana aamuna kuljin hieman kohti Haukkasaarta, jonne menevä polku kuuluu Kuhankuonon retkeilyreitistöön. Haukkavuoren reittiä ei näy kansallispuiston kartoissa, mutta ainakin minun kulkemani pätkä oli osittain hienoa suomaisemaa ja kannattava reissu.

Aloitin elokuun lopussa Kurjenrahkasta varsinaisen kansallispuistokierroksen, kun jatkoin Tampereen kautta Seitsemisen, Helvetinjärven ja Isojärven kansallispuistoihin. Näistä kolme ensimmäistä olivat minulle uusia bongauksia. Lisäksi testasin Riuttaskorven virkistysmetsän, Siikanevan soidensuojelualueen ja Raision Uikkupolun.

luontoon.fi/kurjenrahka

Kurjenrahkaa laajempi Kuhankuonon reitistö: kuhankuono.fi/fi/reitit-ja-opasteet/

Tässä kartassa näkyy Savojärven kierros ja siitä etelään oleva Koivusaaren näköalatorni, jossa kävimme.

Komea kansallispuiston portti Kuhankuonon parkkipaikalla.

Tästä olisi alkanut Savojärven kierros, mutta me käännyimme tältä sillalta takaisin poiketaksemme Koivusaaren näköalatornilla, josta palasimme hiukan eri kohtaan Savojärven kierroksen polulle.

Käynti Koivusaaren näköalatornilla, 4,4 km edestakaisin

Näiden kylttien opastamana lähdimme kohti näköalatornia.

Matkalla Koivusaareen oli kalliotakin, vaikka paljon kuljettiin pitkospuilla suolla.

Kurjenrahkan suo. En tiedä onko Kurjenrahkassa nimensä mukaisesti erityisen paljon rahkasammalta saati kurkia.

Maisema näköalatornista oli hieno, kun bongasin pari pientä suolammikkoa.

Kuhankuonon reitistöllä voisi edetä noin 150 kilometriä Turusta lähtien.

Savojärven kierros, 6 km

Savojärven kierroksella. Se vähän häiritsi, että kaikki kansallispuiston eri polut on taidettu merkitä oranssilla (Savojärven kierros, Pukkipalon reitti, Vajosuon vaellus, Karpalopolku jne.).

Taustalla Savojärvi. Järven eteläisellä puoliskolla järvi jää aika kauas polusta, mutta pohjoispuolella kuljetaan ihan rannassa.

Savojärvi Rantapihalta Kuhankuonon parkkipaikalle

Rantapiha on suunnilleen Savojärven kierroksen puolivälissä. Kioski ei ollut auki siellä käydessämme. Siellä oli jollain tavalla rauhatonta, joten hyvä ettemme ajaneet autoa sinne yöksi.

Etenkin Rantapihan jälkeen ärsytti, kun pitkoksilla tuli vastaan ihmisiä. Savojärvi pitäisi kiertää myötäpäivään, mutta varmaan ainakaan monet lapsiperheet eivät voi kiertää koko 6 km pituista reittiä, joten heidän on palattava samaa polkua takaisin. Me satuimme Savojärven kierrokselle vieläpä sunnuntaina ja oli ennalta odotettavaa, että Kurjenrahkassa on silloin trafiikkia.

Rantapihalta lähtee 1,6 km pituinen yhdyspolku Pukkipalon reitille, joka taas on 6 km pituinen rengasreitti. Savonjärven ja Pukkipalon yhdistämällä voi siis tehdä lähes 14 km pituisen päiväretken. Me emme sinne kuitenkaan lähteneet.

Tässä Savojärven kierros eroaa Rantapihalla polusta, joka johtaa Pukkipalon reitille. Me jatkoimme suoraan eteenpäin ja Pukkipalolle olisi lähdetty vasempaan.

Kuhankuonon parkkipaikalle palaamiseen oli hieman lyhyempi matka kuin Kurjenpesälle asti.

Pitkokset lähellä rantaa. Nyt siellä oli kuivaa, mutta varmaankin keväisin polulla kastuisi kengät.

Jännä vaakasuoraan kasvava mänty. Monet muutkin rannan männyt olivat ihan kellallaan.

Savojärven pohjoispuolen ranta oli erikoinen ja hieno.

Erikoista Savojärven pohjoispuolista rantaa.

Pätkä Haukkavuoren reittiä

Kun Kuhankuonon parkkipaikalta ylittää tien, löytyy polku, joka johtaa 11 km päähän Haukkavuorelle. Tuota polkua ei näy Kurjenrahkan kansallispuistokartasta, koska polku ei ole osa sitä, vaikka ihan lähellä kulkeekin. Sen sijaan Haukkavuoren reitti ja moni muu reitti ovat osa Kuhankuonon retkeilyreitistöä.

Kävelin koirien kanssa vain 2,7 km Korppisaaren nuotiopaikalle ja sitten alkoi sataa. Varsinkin alkumatkassa oli hienoa suomaisemaa pitkospuineen, joten kai voisin suositella muille retkeilijöille ensimmäisenä päivänä kävelemään Savojärven kierroksen (+ Pukkipalon reitin, jos haluaa ahkeroida) ja toisena päivänä tarpoa ainakin osan matkaa Haukkavuoren suuntaan ja takaisin. Sitten löytyy lisää polkuja pitkin Kuhankuonon reitistöä ja ainahan voi kävellä jotain pitkää reittiä jonkin matkaa ja sitten takaisin, vaikka etenkin kapeilla pitkospuilla onkin ikävää, jos ei kuljeta suositeltuun kiertosuuntaan.

Haukkavuoren reitti kartalla >>