Kirjoittelen muutamaa kuukautta jälkikäteen siitä, kun tein koirieni kanssa viikon patikointireissun elokuun lopussa. Köröteltiin matkailuautolla ja koluttiin kävelypolkuja Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistoissa, Riuttaskorven virkistysmetsässä ja Siikanevan suolla. Näitä ennen käytiin Kurjenrahkan kansallispuistossa ja näiden jälkeen Isojärven kansallispuistossa. Tämä  oli tämmöinen kesän lopun reissu eikä tiedossa ollut matkailua pitkiin aikoihin. 

Menin Seitsemisessä polkukarttojen ja -viittojen suhteen aluksi vähän sekaisin, koska Seitsemisessä on kävelypolkujen lisäksi hiihtoreittejä. En jotenkin heti tajunnut erotella hiihtäjä- ja kävelijäsymboleja ja olin vähän hämilläni reittien nimistä ja suunnista. 

luontoon.fi/seitseminen

Paloharjun polku 5,2 km

Seitsemisen luontokeskukselta lähtee ympyräreitti, jota lähdin koirien kanssa illalla vahingossa väärään suuntaan kävelemään, mutta onneksi ei tullut ketään vastaan. Olin juuri muutamaa päivää aiemmin Kurjenrahkan kansallispuistossa manaillut, kun kulkureitillä tuli niin paljon ihmisiä vastaan, joita sai olla usein väistämässä koirien kanssa. Toki monet ympyräreitit ovat lasten kanssa kulkiessa liian pitkiä ja siksi kai niitä kävellään jonkin matkaa eteenpäin ja käännytään takaisin.

Taitaa olla niin, että Seitsemisessä kulkee asfaltoitu tie ylhäällä harjulla ja Paloharjun polulla kuljetaan molemmin puolin tietä harjun alapuolella (reitin puolivälissä siis noustaan ylös harjulle, ylitetään tie ja laskeudutaan taas harjulta alas).

Puolta lyhyempi Runoluontopolku kulkee suurimmaksi osaksi samaa polkua.

Ensimmäisen yön olin luontokeskuksen parkkipaikalla, jossa oli kuivakäymälöitäkin. Ohi meni parit hevoskärryt, mikä sai koirat aika kiihdyksiin.

Torpparintaival 6,3 km

Seuraavana päivänä siirryimme Kulomäestä Koveron parkkipaikalle ja kävelimme siellä Torpparintaipaleen.

Haukilammella ärsytti, kun ihmiset olivat jättäneet maastoon paljon ruoan murusia ja ainakin makkaran kuoria. Koirani menevät näistä tähteistä aika sekaisin, joten olisi kiva jos maastoon ei jätettäisi roskia eikä myöskään ruoan tähteitä.

Kovero-Kirkaslamminkangas-Kirkaslampi-Kovero n. 5 km

Tämä reitti ei ollut kansallispuiston varsinainen ympyräreitti, mutta voisi hyvin olla. Aluksi kuljin Torpparintaivalta väärään suuntaan kilometrin verran Koverolta ja sitten ennen Haukilampea kääntyi polku pohjoiseen kohti Kirkaslamminkankaan parkkipaikkaa. Parkkipaikalta ei mennyt kunnon polkua Isolle Seitsemisjärvelle, eikä sinne saa edes mennä huhtikuun alun ja heinäkuun 15. päivän välisenä aikana. Ylitin tien ja toisella puolella jatkoi viitoitettu polku kohti Kirkaslampea. Kirkaslammen taukopaikalle on polulta 400 metrin matka. Siellä on ruokailukatos ja laituri, pulahdin lampeen.

Soljasen lyhyet polut

Saari-Soljasessa on parkkipaikat asuntoautoille tai jopa asuntovaunuille ja ne ovat kivasti erillään toisistaan. Siten Saari-Soljanen oli kivempi yöpymispaikka kuin Kovero tai Kulomäki. Saari-Soljaselle johti kuitenkin kuoppainen ja kiharainen hiekkatie, eikä se siten ollut kiva ajaa matkailuautolla. Minulle oli kuitenkin ok ajella alle kolmeakymppiä, koska halusin venyttää ajomatkan kestoa voidakseni pitää matkailuauton lämmitystä sen aikaa täysillä. Yöt alkoivat olla elokuun lopussa viileitä ja mittari auton sisällä näytti välillä vain +12 astetta eikä sisätilat juuri lämminneet päivän mittaan.

Soljanen-Jokiristi-Mylly-Soljanen 7,2 km

Tämäkään ympyräreitti ei ole mikään virallisista reiteistä, mutta hyvä toteuttaa Soljasen parkkipaikalta käsin, koska nuo Soljasen polut ovat niin lyhyitä.

Tämän kävelyreissun jälkeen ajoin illalla 53 km Saari-Soljaselta Riuttaskorven virkistysmetsän Myllykankaan parkkipaikalle yöksi. Ajoin samaa reittiä kuin mitä olin Soljaselle tullutkin, eli ohitin Koveron ja Kulomäen. En halunnut lähteä kokeilemaan uusia pikkuteitä matkailuautolla.

Kuvia Torpparin taipaleelta

Kuvia Kirkaslammen poluilta