Rescuetoiminnassa on kyse paljon muustakin kuin yksittäisten rescuekoirien välityksestä ja pelastamisesta Suomeen. Koiria Suomeen tuomalla saadaan ulkomailla oleviin eläinsuojelukeskuksiin tilaa uusille tapauksille, jotta keskukset pystyisivät ylipäätään toimimaan. Adoptointi on edellytys, jotta sterilointeja, valistusta ja muuta ennaltaehkäisevää katukoiraongelman ratkaisutyötä tekevät keskukset voivat jatkaa projektejaan ajallisesti ja rahallisesti.

Eläinsuojelukeskuksissa ei synny pentuja, koska niihin tullessa koirat steriloidaan, koska toiminnan a ja o on, etteivät ei-toivotut koirat lisääntyisi. Sen sijaan niihin pelastetaan pentuja kaduilta. Joskus harvoin niihin saattaa päätyä niin viimeisillään raskaana olevia koiria, ettei sikiöitä voida enää abortoida. Pentutehtailu on rescue- ja eläinsuojelutoiminnan vastakohta. Pentutehtailussa ihmiset teettävät koirilla pentuja ylettömästi saadakseen niistä tuloja, ja juuri näissä on suuri ongelma, jos kulujen minimoiseksi  pentutehtailukoiria ei lääkitä, niitä pidetään huonoissa oloissa ja niitä myös salakuljetetaan Suomeen eläinlääkärikuluja kiertääkseen.

Keskityn tässä jutussa taas koiriin, koska ne ovat tässä yhteydessä kissoja enemmän puheenaihe Suomessa.

Eläinsuojelukeskuksista loppuu tila, koteja on saatava

Eläinsuojelukeskukset, joista koirat tulevat, tekevät paikkakunnillaan ulkomailla monenlaista auttamistyötä paikallisten katukoirien eteen. Koirien hoito keskuksissa on kriisiapua, tiedottaminen ja sterilointi taas ovat ennaltaehkäisevää työtä.

Eri maissa otetaan keskuksiin talteen koiria vähän eri syistä. Espanjassa käsittääkseni pyydystetään mitä vain irtokoiria, koska niitä ei suvaita. Niitä ottavat joko talteen pienemmät, koiria ulkomaillekin välittävät turvatarhat, tai kunnalliset tarhat, jotka myös tappavat koiria runsain mitoin (lue Espanjan koirat ry:n sivuilta koirien hylkäämisestä Espanjassa >>). Romaniassa koirien elämän edellytykset ovat ylipäätään niin surkeat, että siellä kaikki irtokoirat ovat jatkuvasti väkivallan vaarassa (lue Kulkurit ry:n sivuilta Eläinsuojelutilanne Romaniassa >>). Thaimaassa taas turvatarhoille otetaan kaduilta vain sellaisia koiria, jotka ovat vahingoittuneet, sairastuneet tai uhan alla. Tarhoilla koirat steriloidaan, rokotetaan ja hoidetaan kuntoon, eli koirien pelastaminen on se mitä tehdään (kun taas pentutehtaat ovat taloudellisen edun tavoittelu).Thaimaassa koirat palautetaan kadulle sinne mistä ne löydettykin, mikäli näin voidaan tehdä, mutta osaa ei voi palauttaa. Espanjassa irtokoiria ei voi päästää takaisin kaduille steriloinnin jälkeen, vaan hylätyt koirat elävät joko ennestään täysillä tarhoilla, niille etsitään kodit tai ne tapetaan.

Joka tapauksessa missä vain jos joku on alkanut pitää huolta hädänalaisista koirista, alkaa paikat pian täyttyä. Jotta voisi ottaa uusia hätätapauksia vastaan, pitää jo kunnossa olevat ja hoidetut koirat sijoittaa muualle. Ikävä kyllä Espanjassa, Romaniassa, Thaimaassa, Venäjällä tai vaikka Serbiassa paikallisia koteja ei löydetä tarpeeksi. Siksi koiria on alettu viemään myös maihin, joissa ei ole samanlaista katukoiraongelmaa. Eli näen koirien tuomisen Suomeen sellaisena, että kun tarhoilla ei ole tilaa, tehdään niille tilaa suomalaisissa kodeissa. Toki elämänlaatukin on koirille silloin aivan erilaista. Adoptoijien apu eläinsuojelukeskuksille on merkittävä, koska siten keskuksien varat eivät mene koirien säilömiseen. Silloin keskukset voivat jatkaa muita tehtäviään, kuten kulkukoiraongelman ja koirien hylkäämisen ennaltaehkäisyyn tähtäävää tiedottamista.

Vaikka yrittäisi tehdä pelkkää sterilointityötä paikan päällä ilman koiratarhan perustamista, olisi se vaikeaa. Haluaisin kaikkein mieluiten työkseni etsiä sponsoreita ja lahjoittajia kiertäville sterilointiklinikoille, jotka yrittäisivät tehokkaasti steriloida katukoiria, jotta uusia ei syntyisi. Tätä työtähän eläinsuojelukeskukset kaikkialla tekevät jatkuvasti eli lähettävät eläinlääkäreitä työskentelemään väliaikaisesti pystytetyissä kenttäeläinsairaaloissa. Mutta näissä työskennelleet tietävät hyvin, että kaikkia steriloitaviksi ja korjattavaksi tulevia koiria ei voi päästää takaisin sinne mistä ne on löydettykin. Pentuja ei voi jättää takaisin tien viereen eikä mitään koiraa voi kulkukoira-alueilla jättää jonnekin toisten koirien reviireille. Joitakin koiria joutuu hoitamaan niin pitkään, että sen paikka reviirillä on jo viety ja koira on liian tottunut hoitoon. Osa koirien tuojista dumppaa ne klinikalle jättäen väärät yhteystiedot eivätkä he tule ikinä hakemaan koiriaan. Siksi sterilointiklinikoiden back-uppina on oltava paikka, jossa voi pitää koiria, joille ei ole mitään muuta paikkaa.

Yleisön huomio silti kiinnittyy eniten koteja etsiviin koiriin. Se on luonnollista, ne ovat auttamisen näkyvä kohde eivätkä tekemistä, joka jää yleisöltä näkemättä ja tiedotusvälineiltä noteeraamatta. Thaimaassa Lanta Animal Welfaren eläinsuojelukeskuksella me vapaaehtoiset pidimme yleisölle tutustumiskierroksia, joissa yritimme korostaa, että ensisijainen tehtävämme on olla sterilointiklinikka, toinen tehtävämme on olla saaren ainut eläinlääkäriasema loukkaantuneille ja sairastuneille paikallisille eläimille ja sitten meillä on myös tämä adoptio-ohjelma. Voitte varmaan arvata, että kierroksen jälkeen se, mikä jäi useimmille mieleen, oli kotia tarvitsevat koirat ja kissat. Hyvä niin, koska Koh Lantan alkuperäisväestö ei adoptoi koiria lainkaan. Supertärkeää olisi, että vierailijat jättäisivät rahaa, jotta keskus voisi järjestää enemmän sterilointiklinikoita eri saarilla ja mantereen puolellakin. Tuo keskuksen muu toiminta jää vierailijoille väkisinkin kaukaisemmaksi kuin koirat ja kissat, jotka he omin silmin näkevät.

Tavoitteena myös yksittäisten elämien pelastaminen

Rescuetoiminnassa kyllä tiedetään, että koiria Suomeen kodittamalla ei ratkaista missään kokonaista katukoiraongelmaa eikä muutenkaan sitä, miten kamalalla tavalla ihmiset koiria kohtelevat ympäri maailman. Mutta lähdetään siitä, että ”pelastamalla yhden koiran et muuta koko maailmaa, mutta muutat tuon yhden koiran maailman”. Ainakin Care for Dogsin turvatarha Chiang Maissa, jossa olin vapaaehtoisena, käyttää tätä slogania:

”Saving one dog won´t change the world, but surely, the world will change for that one dog.”

Kun olen tuonut Thaimaasta mukanani koiria itselleni ja vanhemmilleni, niin siinä tosiaan on ollut kyse siitä, että olen halunnut pelastaa juuri nuo koirat (ja kissan), ”Sinun, Alma, tarvitsee päästä täältä tarhalta pois”. Mutta joka päivä mietin niitä satoja koiria ja kissoja, jotka opin Thaimaan tarhoilla tuntemaan ja suren heidän elämiään. Tiedostan tietysti, että pelkästään Thaimaassa on mahdoton määrä koiria hädässä. Mutta juuri nuo olivat niitä, joita juuri minä olin kykenevä auttamaan. Nyt Suomesta käsin olen kykeneväinen auttamaan lähinnä rahalahjoituksin, mikä on yhtä tärkeää.

Lopuksi

Rescuekoirien tuominen ulkomailta Suomeen on lisääntynyt, mutta näyttää etteivät monet asiaa kommentoivat tiedä miten rescuejärjestöt toimivat. Kommentoijat sekoittavat tietämättömyyttään hämärän pentubisneksen ja eläinsuojelujärjestöjen lahjoitusvaroin tapahtuvan pelastustoiminnan. Kannattaisi edes lukea rescuejärjestöjen verkkosivuja. Lue mitkä ovat pentutehtailun ja rescuetoiminnan selvät erot >>

Jotta koiran saa tuoda Suomeen, sen pitää olla todistetusti rabiesrokotettu ja ekinokokkoosilääke annettu. Siksi on turhaa aina joka kerran rescuekoirista puhuessa tuoda esiin huoli sairauksista. Jos Suomeen tuodaan koira, jota ei ole rokotettu ja lääkitetty, se tuodaan salaa. Rescuejärjestöt eivät tee niin, koska rokotusten antaminen ja koirien terveydenhuolto on niiden ydintoimintaa, mutta pentutehtailijat ja muut koirakauppiaat saattavat jättää rokotteet ja hoidon välttääkseen kuluja. Suomessa kun on viranomaisia, jotka näitä tautiasioita valvovat, niin he voisivat keskittyä valistamaan, etteivät ihmiset yrittäisi netistä etsiä rotukoiria tai rotumixejä mahdollisimman halvalla ulkomailta tuotuna hämäriltä kauppialta, koska nämä ovat niitä, jotka eivät tee työtään koirien hyväksi vaan liiketoimintana. Suomen Eläinsuojeluyhdistys tekee tiedotustyötä pentutehtailuun liittyen >>

Kodittomat.info -sivustolla on Suomen eläinsuojeluyhdistyksen jäsenyhdistysten hoivissa olevia kotia etsiviä eläimiä.

Joitain ulkomaiden eläinsuojelukeskuksista Suomeen koiria välittäviä järjestöjä:
Rescueyhdistys Kulkurit >>
Kodittomat Espanjan Koirat >>
Espanjan Katukoirat >>
Serbian kodittomat koirat >>
Viipurin koirat >>
Rekku Rescue >>

Lue lisää eläinsuojelutyöstä Aasiassa:
Eläinsuojelukeskus Lanta Animal Welfare Thaimaassa (2016) >>
Liikkuva eläinklinikka Koh Phanganin saarella Thaimaassa (2017) >>
Koh Phanganin saaren eläinsuojelukeskus PACS Thaimaassa (2017) >>
Kissaklinikan apulaisena Indonesian Gilisaarilla (2016) >>
Koiranpennun hoitamista Goalla Intiassa (2017) >>
Vapaaehtoisena koirien turvatarhalla Chiang Maissa (2014)>>
Soi Dogin turvatarha eläimille Phuketissa (2016) >>