Escaleruelan polulla El Torcal -vuoren juurella

on
Polun hienoin maasto löytyy heti vuorien yhtymäkohdan pohjoisrinteeltä.

El Torcalin ja Sierra de Chimenean vuorten välissä on notkelma, josta pääsee kävelemään vuorijonon läpi toiselle puolelle. Notkelman eteläpuolella kulku on erittäin loivaa ja huomaamatonta ylösnousua, mutta Puerto de la Escaleruela on taitoskohta, jossa on jyrkkä laskeutuminen pohjoiseen Antequeran kaupungin suuntaan. Siinä on kunnollisesti kivillä ja sementillä päällystetty polku, joten ei ole vaaraa liusua alas kivien ja hiekan pettäessä alta. Muutoinhan täällä on usein aika mahdotonta päästä alas jyrkiltä vuorilta.

Auton jätimme tämmöiseen kohtaan ja tässä polku erkanikin autotiestä. Jotkut tosin menevät autoillaan lähemmäksi polun korkeinta kohtaa.

Varsinainen Escaleruelan polku (Sendero Escaleruela ja polku SL-A 22) lähtee Fuente de la Torren kohdalta La Higueran pikkukylästä. Me ajoimme tuosta vielä yli kolme kilometriä pohjoisemmaksi, jotta ei tarvitsisi koirien kanssa kävellä tiellä, jossa kulkee välillä autoja. Polku päättyy Nacimiento del Río de la Villan virkistysalueelle Antequeran A-7075 -tien varrelle, jos sinne asti haluaa kävellä. Tuon virkistysalueen vieressä on Antequeran leirintäalue Camping el Torcal, joten siinä on varsinkin karavaanareille tilaisuus majoittua siellä omassa matkailuautossa tai paikan mökeissä ja tehdä kävely sieltä käsin. (Lisäys: leirintäalueen arvostelut Tripadvisorissa ovat huonoja ja tieltä käsin olen katsonut paikan olevan aika sekavan tai suorastaan ikävän näköinen). Virkistysalueen ympärillä on muitakin polkuja, joista kirjoitan myöhemmin.

Camino Mozaraben ja GR 245 -reittien opaste.

Myös GR 245 -reitti, joka on myös pyhiinvaellusreitti Camino Mozarabe de Santiago, kulkee tuosta vuorten välistä. Camino Mozaraben Malagasta lähtevä sivureitti menee Villanueva de la Concepción -kylän kautta Antequeraan asti ja jatkuu siitä eteenpäin. Sendero Escaleruelan sijaan voi siis valita jatkamista Antequeraan. Tai kääntyä takaisin autolle, kuten me.

Täytyy sanoa, että iso osa tuosta polusta on melko tylsää etelästä päin kävellessä, koska ympärillä on peltoa. Toki vierellä on vuorta molemmin puolin ja kulkija saa hieman esimakua siitä, millaisia näkymiä olisi poluilla vuoren päällä El Torcalin vierailijakeskuksen luona.

Oikealla on Sierra de Chimenean vuorta ja oikealla El Torcalia pohjoisesta päin katsottuna.

Länsipuolella on Sierra de Chimenean vuori ja sen korkein kohta Camorro Alto. Sielläkin ihmiset patikoivat, mutta en ole vielä löytänyt netistä tietoa selkeistä poluista eikä minua oikein huvita lähteä summa mutikassa kivikkoon kävelemään koirien kanssa. Tykkään kävellä ennemmin loivassa helpossa maastossa kuin ahkeroida ylämäissä.

Hienointa on, kun Puerto de la Escaleruelan kohdalla avautuu näkymät kauas Antequeran suuntaan, muutoinhan tuolla polulla ei ole edes huomannut kuinka korkealla sitä ollaan. Kuljimme polkua hieman alaspäin, mutta alhaalla ei näyttänyt järin mielenkiintoiselta.

Täältä löytyy kunnollisin kartasto Camino Mozarabesta >>. Pdf taitaa olla Flashilla tehty, joten se ei ehkä aukea ellei siihen anna erikseen lupaa.

Lue myös jutut:

Poluilla El Torcal -vuoren päällä Malagassa >>
Kävely El Torcal -vuorelle Malagan provinssissa >>

Kuvat tässä ovat siinä järjestyksessä, miten polku eteni:

Tie kohti vuorten väliä.
Maisema takaisin päin La Higueran ja Malagan suuntaan.

El Torcal vuori on luonnonpuistoaluetta. En kylläkään ihan tiedä mitä se tarkoittaa rajoitusten suhteen, eli saisiko tältä polulta piipahtaa Torcalin rinteillä, mikäli ei ole aitaa sitä estämässä?
Pellon takana on hieman ensimakua siitä, miten jänniä kallioita El Torcalin päällä on.
Polun varrella oli yksi avattavissa oleva portti, mutta onneksi se ei ainakaan tällä kertaa tarkoittanut, että siellä olisi ollut vapaana lehmiä tai lampaita lammaskoirineen.
Koirat saivat hetken kaivella myyrien koloja.

Puerto de la Escaruela alkaa lähestyä näkymineen toiselle puolelle vuoriketjua.

Näkymä Antequeran suunnan tasangolle.
Tässä kohdin polku on hyvin päällystetty.
Sierra Chimeneasin pohjoisrinnettä.

Isi näyttää Lexielle, missä on Antequera, jossa olemme myös käyneet porukalla kävelemässä.

Tämä oli mielestäni reissun kaunein kuvakulma.
Tai ehkä lähikuvat koirista ovat kauneinta mitä voi olla 🙂
Paluumatkalla.
Automme kohdilla oli vuohia, joten piti odotella ennen kuin pääsimme ohi. Koirat menivät autossa villeiksi, vaikka ajoimme tarkoituksella kauemmaksi.
Pukinpartoja.

 

3 Comments Lisää omasi

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s