Luulen saaneeni jonkinlaista käsitystä Intian ja Thaimaan kulttuureista pääpiirteittäin, vaikka tietysti ihan kaikkialla on tosi paljon poikkeustapauksia eikä ihmisiä voi niputtaa yhteen. Enhän itsekään pidä itseäni tyypillisenä suomalaisena, mutta silti minulla on monia erityisesti suomalaisia tapoja. Kokonaisten kansojen ja ihmisryhmien kommentointi on aika arveluttavaa, mutta silti mahdollista, kiehtovaa ja tarpeellista, pitäähän kulttuurierot ottaa huomioon matkustellessa. Ihmisten erilaisista käyttäytymistavoista ja syistä siinä taustalla on myös hauska puhua.

Olen siitä ikävä tyyppi, että huomioin matkoillani yleensä enemmän negatiivisia käyttäytymistapoja kuin hyviä – ehkä siksi kun ihmislaji ei ole mielestäni kovinkaan onnistunut olemisessaan ylipäätään.

Vietettyäni viime vuodesta suurimman osan Thaimaassa en voinut olla vertailematta näitä maita keskenään koko ajan ollessani Goalla viime joulukuussa. Yhteistä mailla on samanlainen uskonnollinen tausta (Thaimaassa esim. kuninkuuteen liittyvät rituaalit ovat brahmalaisia ja esimerkiksi Ganesha-jumalan patsaita näkyy) ja jotkut thaikielen sanat ovat sanskriitista johdettuja.

Myös epätasa-arvoisuuden rakenteissa on samaa. Intiassa on nimetyt kastit ja Thaimaassakin ihmiset jaetaan ankarasti ylempiin ja alempiin – siinä Thaimaassa mennään kai Intiaa pitemmälle, etteivät kaksi ihmistä ole koskaan saman arvoisia, aina selvitetään kumpi on rikkaampi, koulutetumpi, paremmassa asemassa, hienompaa perhetaustaa tai vaaleampi ihoinen. Mutta toisaalta Intiassa käsittääkseni ylemmät luokat pitävät kastittomia aika lailla mitättöminä, ehkäpä enemmän kuin minä Thaimaan ”high society” -porukka pitää köyhiä maalaisia.

Molemmissa maissa on hieno, mausteinen ruokakulttuuri ja ruoka tuntuu olevan ihmisille myös tärkeää. Thaimaalainen ruoka on paljon terveellisempää ja siihen en kyllästy. Intialainen ravintolaruoka taas on tosi öljyistä ja hiilaripitoista – rasvan määrä ja erilaisten jauhoista (vaikka useinkaan ei vehnäjauhoista) tehtyjen snacksien mussuttaminen alkaa tympimään nopeasti, vaikka ruoka muuten hyvää onkin.

Ihmisten käyttäytyminen taas on kovasti erilaista. Luin juuri kirjasta Inside Thai Society (Niels Mulder) että thaimaalaiset ovat muodollisen pinnan alla ahdistuneita ja he pelkäävät koko ajan mokaavansa. Intialaiset taas mielestäni vapautuneesti toljottavat eivätkä tunnu olevan huolissaan ulosannistaan. Intialaiset ovat hyvin epäcooleja, kun taas thaimaalaiset yrittävät epätoivoisen kovasti selvitä tilanteista kunnialla. Mutta onneksi taas olen tavannut ihan toisenlaisia thaimaalaisia, ja cooliuden vastapainoksi monet haluavat vitsailla ja pelleillä vain.

Pahasti sanottuna intialaiset ovat toilailevia luonnonlapsia, kun taas thaimaalaiset ovat naiiveja ja jännittyneitä teinejä. Intiassa koin jonkun tilanteen, jossa vaistomaisesti odotin kohta jostain kuuluvan hermostunutta hihitystä, mutta eihän sitä kuulunut, koska emme olleetkaan Thaimaassa.

Intialaiset häseltävät. Kun olin kaksi yötä Maharastrassa ihmisten vieraana ahdistuin kovasti siitä miten jotkut tilanteet etenivät hössötykseksi. Thaimaalaiset toimivat muuten vain usein epäjohdonmukaisesti (toki varmaan omasta mielestään ihan oikein!) ja ajattelemattoman oloisesti ja sitten säikkyvät nolatuksi tulemista. Mutta se mitä en ikinä lakkaa ihailemasta thaimaalaisissa on se, miten he osaavat kulkea ahtaissa paikoissa tönimättä muita. Ihan kuin ohi mennessään eivät edes koskettaisi, niin hyvin he osaavat välttää tunkemista. Intialaiset taas eivät saa pidettyä malttiaan ruuhkassa, jota heillä on jatkuvasti.

Molemmissa maissa on sekava liikennekulttuuri, mutta Intiassa paljon enemmän ja toisaalta alettuani ajamaan skootteria Chiang Maissa ei liikenne siellä tunnu juuri ollenkaan hankalalta. Muutenkin molemmissa maissa ihmiset ovat huolettomia, mikä pistää ärsyttämään – omista toimistaan ei oteta vastuuta.

Intia on demokratia, paljon enemmän ainakin kuin Thaimaa. Intiassa noustaan helposti barrikadeille, kun taas Thaimaassa ihmiset on saatu hyvin vieroitettua kansalaisaktiivisuudesta. Molemmat maat ovat kovasti korruptoituneita.

Olen aina ennen mennyt Intiaan suoraan Suomesta ja silloin on ollut selvää, että menen hyvin erilaiseen paikkaan. Nyt taas kun matkasin Goalle Thaimaasta, tuntui Intia entistä likaisemmalta paikalta. Monesti pisti ärsyttämään että eikö nyt tuotakin kasaa joku voisi siivota ja mistä kaikki se tomu oikein tulee.

Lue myös:
Kaikissa kulttuureissa on kivaa ja mätää >>
Nämä asiat ärsyttävät Thaimaassa >>
Intialainen kulttuuri ja Culture Shock! -kirja >>