Barranc de Biniaraixin kävelyreitti Mallorcan Sóllerissa

Mallorcan parhaan kävelyni tein toisena patikkapäivänäni, jolloin lähdin Sóllerin keskustasta kohti Barranc de Biniaraix -rinnettä. Lähdin liikkeelle hyvissä ajoin 9.30 ja takaisin hotellilla taisin olla kello kolmen aikoihin. Lue ensimmäisestä kävelypäivästä: Kävely Mallorcan Sóllerin rinteillä >>

Kävelyreitit Sóllerista itään näkyvät punaisella ja viininpunaisella. Minä kävelin oikeassa alakulmassa näkyvän kirkkaanpunaisen polun tuohon asti kuin kartassa näkyy. Siitä GR 221 -reitti olisi jatkunut itään. Paluumatkalla otin kartassa viininpunaisella näkyvän eteläisemmän reitin Barranc de Biniaraixin vierestä, mutta tuolla vaihtoehtoisella reitillä ei kuljeta kaunista joen uomaa.

Sóllerista Biniaraixiin

Opaskyltti ulos Sóllerista kohti Biniaraixia. Samaa kylttiä seuraten pääsee myös Fornalutxiin menevän polun alkuun.

Sóllerin keskustasta kannattaa bongata GR 221 -reitin kylttejä, jotka johdattavat oikeaan suuntaan kaupungista itään. Minua auttoi myös GR 221 -opaskirja, jossa neuvottiin Sóllerin keskusaukiolta menemään Carrer de la Victoria 11 Maig -kadulle, olemaan kääntymättä vasemmalle sillan yli ja jatkamaan hieman kunnes vanhan Spar-kaupan kohdilla joen ylityksen jälkeen käännytään oikealle Camino Can Pep des Celler -kadulle, jonka jälkeen opaskyltit taisivat johdattaa minut aika hyvin eteenpäin.

Torrent de Biniaraix -joki Sóllerissa, tämän joen kohdalla käännytään oikealle kulkemaan hieman matkaa joen vartta.

Valokuvissa näyttää kuin laakson päällä olisi sumua, mutta se taisi olla savua. Poltetusta puusta lähtevä ihana tuoksu tuo minulle jostain syystä aina mieleeni Intian Goan. Jopa omalla kesämökillä puun polttaminen ulkosalla tuo Goasta muistikuvia vaikkapa suomalaisen saunan sijaan. Matkalla Biniaraixin suuntaan jotkut kivet ja hiekka olivat lisäksi hieman punasävyistä Goan tapaan ja kukot kiekuivat, joten kummallisesti minulle tuli tuttu fiilis kuin olisi kävelemässä Palolemin takakujilla, vaikka maisemat ja lämpötila eivät samaa olleetkaan.

Savuinen laakso ja auringon nousu yli vuorten.

Ensin Sóllerista siis kävellään Biniaraixin kylään vielä pienemmän Binibassin läpi. GR 221 tarjoaa tähän vähän maisemallisemman reitin, vaikka autoteitäkin pitkin pääsisi. Biniaraix ei selkeästi eroudu omaksi kyläkseen Sóllerista, paluumatkalla kävelin autoteitä pitkin ja huomasin asutuksen jatkuvan näiden välillä katkeamattomana.

Binibassi on käsittääkseni vain tässä kuvassa näkyvä talorykelmä.

Tästä pääsi kapuamaan ylöspäin pitkin Barranc de Biniaraixia.

Varsinainen nousu Barranc de Biniaraixin rotkon reunaa

Barranc tarkoittaa katalaaniksi rotkoa ja tämä GR 221 -reitin pätkä kulki tosiaan upeasti vuorten välissä. Tämä ei kuitenkaan ollut Grand Canyonin tapaan sellainen rotko, jossa itse olisit kävellyt ylhäällä kauhistellen vieressä putoavaa syvää kuilua. Sen sijaan tässä käveltiin suunnilleen solan pohjalla. Rotkon pohjakin nousi koko ajan rinnettä pitkin ylemmäksi, se oli siis semmoinen alaspäin virtaava jokiuoma. Pariin otteeseen kävelyssä ollaan ikään kuin rotkon alkupäässä ja aletaan nousta siksakkia vuoren rinnettä ylös.