2. ajopäivä: Xeraco (Valencia) – Pont de Molins (Katalonia), 580 km, 9 t 30 min. 

Lähdimme taas liikkeelle jo aamukuuden jälkeen voidaksemme ajaa mahdollisimman pitkälle ennen auringon porotusta. Valitsemme nopeimmat ja helpoimmat moottoritiet, viis tiemaksuista.

Ajomatkan aiemmat jutut:
Lähtö Málagasta Suomeen matkailuautolla eläinten kanssa >>

Herpaannuin kartanlukijan tehtävästäni Barcelonan kohdilla ja siksi jouduimme pois AP-7 -tieltä kohti Barcelonaa. Barcelonan keskustan ja kaupungin takana olevan vuoren välissä onneksi kulkee kehätie ja pääsimme tuota B-20 -tietä pitkin aika tuskattomasti pois ja takaisin AP-7 -tielle. Navigaattori vaan yritti B-20 kehätiellä koko ajan neuvoa meidät joka rampista ylös kohti keskustaa, vaikka navigaattorin kartta näyttikin, että vallihautamaista B-20 -tietä kuuluu ajaa. Olikohan tuo ensimmäinen kerta, kun nyt paluumatkalla kaivoin navigaattorin esiin. Huomasin sen käytön kömpelyyden hermostuttavan minua ja siksi hoidankin suunnistamisen pelkällä kännykän google mapsilla, jos vain mahdollista.

Otimme Park4Night -sovelluksen käyttöön hyvien yöpymispaikkojen löytämiseksi. Parhaat paikat ovat tietysti semmoisia, joihin pääsemiseksi pitää ajaa jonkin verran päätieltä pois. Me siis yritetään punnita, että mitkä paikat eivät vaadi yletöntä ajamista, mutta olisivat silti mahdollisimman mukavia. Koska aloimme olla lähellä Espanjan ja Ranskan rajaa sekä Pyreneitä, piti ottaa myös huomioon, ettei päätieltä eroavat tiet vie meitä vuoriston juuren kukkuloille, meidän auto kun ei pärjää ylämäissä. Hyvä paikka löytyi Pont de Molins -kylästä.

Park4Night -paikkojen pointti on minusta se, että yleensä tuommoisissa ei-maksullisissa paikoissa olisi parempi viipyä vain yksi yö, koska niissä ei pitäisi leiriytyä. Muualla Euroopassa ei muutenkaan taida olla sitä samaa käytäntöä kuin Suomessa, että väsyneen kuskin pitää saada nukkua melkeinpä missä vain. Mutta tuo Pont de Molinsin paikka olisi ollut kiva vaikka useammaksi päiväksi, koska siinä heti vieressä kulki hiekkatie ja oli myös joki, kivat näkymät ja ylös mäelle lähtevä polku. Tuo hiekkakenttä olikin koiranulkoiluttajien suosiossa parkkeerauspaikkana ja siitä ohi kulki paljon koiranulkoiluttajia ja välillä automme ulkopuolella juoskenteli pari vapaana ollutta koiraa. Rauhassa kuitenkin saimme yöpyä. Sade haittasi illalla, olisin voinut kävellä enemmänkin koirien kanssa, mutta aina alkoi sataa.