Koirat pitkospuilla Pääsküla Rabaradalla Tallinnassa matkan viimeisenä iltana.

Ajopäivät 10 – 13: Puola, Liettua, Latvia, Viro ja Suomi

Puolan läpi parissa päivässä

Espanjasta lähtiessä meillä oli mukana tulostettuna laput, joita näyttää viranomaisille Espanjassa, Ranskassa ja Saksassa, jos he ihmettelisivät miksi ajelemme maissa koronarajoitusten aikaan. Mukana oli Suomen Espanjan suurlähetystön kirje, jossa vedottiin siihen, että suomalaiset saisivat jatkaa matkaansa kotimaahansa. Sitten oli Ranskan sisäministeriön todistus, jota näyttämällä sai matkustaa Ranskassa ja sitten oli Saksan Madridin suurlähetystön dokumentti, jossa todettiin, että Espanjasta kotimaihinsa matkustavat saavat matkustaa Saksan läpi. Emme tarvinneet näitä todistuksia matkan aikana, mutta kai ne oli hyvä olla mukana.

Puolan suhteen luimme netistä jonkinlaisista vaikeuksista päästä maahan. Nettikommenttien perusteella vaikutti siltä, että rajaviranomaiset saattaisivat olla oikukkaita ja päästää rajan yli esimerkiksi vain tiettyinä kellonaikoina. Rajaviranomaiset olivat varmaan tosi innoissaan, kun pitkästä aikaa pääsivät piinaamaan ihmisiä :D. Tämä olikin syy, miksi harkitsimme reittiä Ruotsin kautta. Päätimme kuitenkin uskoa, että Puolan läpi pääsee ajamaan.

Ylitimme rajan Frankfurt am Oderin eteläpuolelta, kun posotimme kohti Varsovaa Berliinin suunnalta. Ensin meiltä molemmilta katsottiin otsista infrapunalämpömittarilla kuume. Sitten tarkistettiin passit (vain ihmisiltä, ei eläimiltä) ja kysyttiin matkan syytä. Transit oli tuossa avainsana, että ollaan vaan ajamassa Puolan läpi kotiin Suomeen. Siitä päästiin jatkamaan, eikä tuota ennen ollut paljoa jonoakaan.

Ajoa tuli 620 km ja matkanteko kesti 12 tuntia. Yöyvyimme huoltoaseman parkissa Varsovan ohitettuamme. Ihan hyvin me semmoisessakin nukuttiin, mutta heräsimme jo viideltä aamulla ja lähdimme ajamaan jo kello 5.30.

Saimme ajaa moottoriteitä Bialystokiin asti, mikäli nyt oikein muistan, mutta sitten Bialystokin jälkeen oli kapeaa puolalaistietä. Menomatkalla Espanjaan erehdyimme ajelemaan Puolan itäisiä teitä Lubliniin ja silloin tuntui, ettei matka etene ollenkaan kapeaa maantietä pitkin. Suwalkin kohdilla on nykyään motaria, joka kiertää kaupungin, joten se tekee matkaa jouhevammaksi. Taidamme jatkossakin ajella nopeasti Puolan läpi Varsovan kautta, vaikka minun mielestäni Puolassa olisi mielenkiintoisia vierailukohteitakin.

Liettua ja Latvia

Meiltä mitattiin kuume taas Liettuan rajalla, mutta sen jälkeen ei ollut enää mitään tarkastuksia, ei edes passien. Ajoimme Liettuan läpi melkein pysähtymättä. Latviassa aloimme etsiä yöpaikkaa Riikan kohdilla. Semmoinen löytyi taas Park4Night -sovelluksen avulla pienen paikkakunnan urheilukentän parkkipaikalta. Olimme ajaneet ennätyspitkän päivän Varsovasta Riikaan, 680 km ja 14 tuntia. Tuohon aikaan sisältyi kuitenkin parin tunnin päiväunet, olimmehan heränneet aamuviideltä ajamaan.

Seuraavana aamuna kävimme koettamassa onneamme yhden matkan varrella olleen pikkupaikkakunnan eläinklinikoilla, että pystyisivätkö ne antamaan meidän koirille ekinokokkoosilääkkeet siinä ohimennen ilman ajanvarausta. Eivät pystyneet, eli eivät kai voineet keskeyttää mitä olivat tekemässä. Voi myös olla, että eivät olleet tottuneet antamaan ekinokokkoosilääkkeitä suomalaislemmikeille, eivätkä hahmottaneet, ettei siihen mene paljoa aikaa. Päätimme siis varata ajan Pärnusta vähän isommalta klinikalta, jota kaverimmekin olivat käyttäneet.

Virossa Pärnu ja Tallinna

Pärnussa menimme suoraan Väikeloomaklinikille, jossa koirille heti aulassa annettiin ekinokokkoositabletit ja laitettiin passeihin merkinnät. Soitin sinne etukäteen, mutta meidän ei tarvinnut varata tarkkaa vierailuaikaa ja tulimmekin paikalle puolta tuntia aiemmin kuin mitä olin heille ennustanut. Kolmen koiran tabletit ja passimerkinnät maksoivat muistaakseni 45 euroa.

Koska koirat saivat rantautua Suomeen vasta 24 tunnin päästä tablettien antamisesta, meillä oli nyt paljon aikaa kulutettavana ennen seuraavan päivän lauttamatkaa. Varasimme klo 12.15 lähtevän Eckerö Linen, joka maksoi meille kai jotain 105 euroa. Valitsimme Eckerön, koska heillä koirat ja kissan sai jättää autoon, kun taas Viking Linella kesäkaudella ei saa, mikä onkin fiksu varotoimenpide pienten henkilöautojen kanssa).

Pärnussa saimme parkkeerata automme ilmaiseksi Konsen leirintäalueelle muutamaksi tunniksi, kun kävimme käppäilemässä Pärnujoen rannalla ja syömässä Kohvik Kroonissa (edullinen paikka lähellä Konsea ja vegaanimenu). Sitten ajoimme Tallinnaan, jossa yövyimme syksyllä tutuksi tulleen Pääsküla Rabaradan kävelypolkujen lähellä Nõmmen kaupunginosassa. Ks. Kohvi Kroon Happy Cowssa >> ja juttu Ulkoilualueita Viron läpi ajaessa (2019) >>

Ajomatkan muut jutut:
Lähtö Málagasta Suomeen matkailuautolla eläinten kanssa >>
Ajo Valenciasta Espanjan rajalle >>
Matkailuautolla Espanjasta Ranskaan >>
Matkailuautoilua Ranskassa koirien kanssa >>
Matkailuautolla Saksan läpi koirien kanssa >>

Lue myös kaikki jutut Matkailuautolla Espanjaan syksyltä 2019 >>