Pari päivää Bangkokin Khao Sanilla

on
Toinen Rambuttri Village Innin uima-altaista. Toukokuussahan oli kuningas Maha Vajiralongkornin kruunajaiset ja yhtenä juhlien harjoittelupäivänä uima-altaat olivat ikävä kyllä suljettuna.

Olen kirjoittanut Khao San Roadista useaan otteeseen. Monien mielestä tuo katu Bangkokissa on kamala turistirysä, parikymppisten bailuhelvetti ja krääsäalue. Minä kuitenkin edelleen keski-ikäisenä tykkäilen mennä nimenomaan sinne kun menen Bangkokiin. Siellä on kaikenlaista kätevästi kävelymatkan päässä ja siellä viipymällä voi välttyä liikenneruuhkilta. Olin potenut pari vuotta Thaimaanikävää ja kun pääsin sinne lyhyelle reissulle ajattelin viettää sen kokonaan Bangkokissa Khao Sanilta käsin. Minulle olikin miltei nostalgista mennä taas kerran majoittumaan Rambuttri Village Inniin vai mikä sen nimi nykyään onkin. Halusin uima-altaallisen paikan ja kokeiltuani aiemmin muutamaa muuta totesin tuon olevan edelleen paras. Hintaakin oli yhden hengen huoneella muutamaksi yöksi vain 72 euroa. Kun tein check-outin kaksi päivää etuajassa minulle hyvitettiin toisen jäljellä olleen yön hinta. Tuosta edullisuudesta huolimatta venytin Thaimaassa asustellessani penniä niin paljon, että yleensä majoituin vielä tuota halvemmissa paikoissa.

KC House on ollut perinteinen valintani silloin kun olen halunnut oikein halvan oman huoneen.

Aloitin suunnitelmieni mukaisesti Bangkokin lomani katukojusta ostetulla appelsiinimehulla, uima-altaalla, hieronnalla, päivällisellä ja ihmisten tuijottelulla ravintolan terassilta käsin. Seuraavina päivinä suunnittelin käyväni lähistöllä kahvilla ilmastoidussa Starbucksissa, kauneushoitolassa, kasvisravintoissa ja istumassa Soi Rambuttrilla ja Khao Sanilla katselemassa ihmisiä. Bangkokin ja Krabin herkkuruoista kirjoitin jo oman juttunsa Lyhyt kasvisruokamatka Bangkokissa ja Krabilla >>. Tarkoitus oli joka päivä lähteä kiertämään muitakin ennestään tuttuja alueita, eli Sukhumvitia, Siam Squarea ja Silomia. Lähdin kuitenkin Krabille kaverini luokse jo kahden Bangkokin päivän päästä ja palasin vain suoraan Suomen paluulennolleni. Silloin saavuin Don Muangin kentälle, josta otin ilmaisen lentokenttien välisen bussin Suvarnabhumille. Siellä taas yövyin lyhyiden yöunien ajan kapselihotellissa.

Heti ensimmäisenä iltana suunnistin syömään May Kaidee´ sin kasvisravintolaan, josta voisi saada tällaisenkin annoksen kasvisnakeista tehtyä tahnaa, joka syödään vihannesten kera.

Khao San Road ja lähistö

Mielestäni katuruokakärryt tekevät Bangkokista hyvin pitkälti juuri sen eloisan kaupungin mitä se on. Näiden kärryjen toimintaa aiotaan Bangkokissa rutkasti rajoittaa ainakin muualla kuin Khao Sanilla ja Chinatownissa, ellei sitä ole jo kiellettykin kävelyteiltä modernin keskustan alueella. Aika tylsää jos Bangkok haluaa siistiä kaupunkia tavalliseksi aasialaiseksi suurkaupungiksi. En itse juuri osta katukärryistä kuin hedelmiä ja mehuja, koska syön mieluummin kunnollisen pöydän ääressä istuen, eikä kojuista ehkä saa vegaaniversioita ruoista. Khao Sanin seudulla kärryistä voi silti saada kasvis pad thaita, kunhan muistaa pyytää ilman kananmunaa eikä valitse munanuudeleita.
Tuk-tukit ovat hauskannäköisiä, mutta yleensä niillä kannattaa ajaa vain joku lyhyempi hupiajo, koska ne voivat olla kalliimpia kuin ilmastoidut taksit, joissa ei joudu haistelemaan pakokaasuja.
Minua yli 20 vuotta palvellut rinkka vaihtui reissussa uuteen, kun hankin Soi Rambuttrilta uuden. En usko sen uuden todellakaan kestävän yhtä pitkään, koska noilla kaduilla myytävät tuotteet ovat väärennöksiä.
Kisu Phra Athit -kadulla. Siinä pyydetään rahaa kissanruokaan, mutta keksin kyllä aidompiakin eläinsuojelukohteita, joihin lahjoittaa rahaa, Bangkokissa esim. PAWS-järjestö. 
Bangkokista löytyy vielä kanavia. Entisaikkaan ne olivat pääasiallisia väyliä, mutta sitten kanavat suurimmaksi osaksi katosivat, kun niiden päälle rakennettiin teitä.

Auringonlasku

Khao Sanilta kannattaa mennä katsomaan auringonlaskua Chao Phraya -joen varteen Phra Sumen -linnakkeen ympärillä olevaan puistoon. Monet tykkäävät myös mennä kauemmaksi Wat Phra Kaeo -temppelialueen taakse katsomaan kun toisella puolella jokea oleva Wat Arun loistelee auringonlaskun valossa.  Sieltä kuitenkin kannattaa palata taksilla Khao Sanille.

Auringonlasku Chao Phraya -joella Bangkokissa.
Chao Phrayan ylittävä silta. Majoituin joskus halvasti tuon silllan juurella rannalla olevassa majapaikassa, jossa olisi ollut tarjolla myös vaatimaton rantabungalow. Se oli mielestäni jännä asia, että olisi Bangkokissa joen rannalla oma bungalow.
Auringonlasku voi olla ihan kiva Khao San Roadillakin kävellen.

Chatuchakin markkinat ja Or Tor Kor -tori

Chatuchakin markkinat ovat semmoinen kohde, jota suosittelen kyllä Bangkokin kävijöille ja se taitaa aika monien tekemislistalta löytyäkin. Ne eivät ole mitkään turistikrääsämarkkinat, koska siellä käyvät paikallisetkin. Kojuja on valtavasti ja tuskin kukaan kiertää niitä kaikkia yhden päivän aikana. Kojut on jaettu jonkinlaisiin alueisiin ja opastekarttojen avulla voi yrittää suunnistaa itseään kiinnostavalle alueelle.

Sunnuntaina menin Chatuchakin markkinoille. Siellä on enemmän katettuja tosi kapeita väyliä kojujen välissä kuin tällaisia aurinkoisia väyliä.
Chatuchakin kojujen kattoja. Sisällä  kävellen ei arvaisikaan, että jokainen koju on tällä tavalla oma yksikkönsä. Kulkukäytävät on katettu.
Mielestäni nämä siellä täällä näkyvät hengille annetut lahjat muistuttavat siitä, miten erilainen ajattelutapa thaimaalaisilla voi olla.
Iso tie Chatuchakin vieressä. Vasemmalla olevassa tavaratalossa myydään jättimäisiä patsaita.
Jättimortteleita papaijasalaattikojulla. Luulen näiden olleen myynnissä koristeeksi toisille papaijasalaattikauppiaille kojuihinsa, joissa salaattia valmistetaan tuollaisissa, mutta pienemmissä mortteleissa.

Or Tor Kor on tuoretori Chatuchakin alueen vieressä, Kamphaeng Phet -metroasemalta sinne on opasteitakin (Marketing Organization for Farmers). Sinne voi mennä ihmettelemään thaimaalaisia vihanneksia ja ostelemaan hedelmiäkin hotellishuoneessa tai paikan päällä nautittavaksi. Huom! duriania ei pidä viedä mukaan hotelliin, koska se haisee niin voimakkaasti. Joissain hotelleissa on kiellettyä tuoda myös mangosteeneja, koska niiden kuoret värjäävät voimaakkaasti violetiksi. Minä itse asiassa ostin mangosteeneja mukaani, mutta söin ne hotellin kylpyhuoneessa, jotta en tahraisi esimerkiksi sänkyä. Torilta löytyi vaikka mitä jänniä hedelmiä, joille ei edes ole kunnollisia suomalaisia nimiä, lue yhdestä tällaisesta juttu Marianluumu, lokvattimango, plango vai mikä? >>

Or Tor Korin tuoretori sijaitsee Chatuchakin vieressä.
Kahta erilaista durianlajiketta myynnissä. Mongthong on yleisin lajike, mutta tuolla huomasin tuon toisen eli kanyaon olevan parempaa.
Halusin ostaa Or Tor Korin viereiseltä Royal Projectin kaupasta kummallisimmat mehut. Tässä siis baelin eli belahedelmämehua, tehty ehkä kuivasta hedelmästä, jota näkee etenkin Chintatownissa viipaleina myytävänä. Toinen on reishi-hunajamehua ja kolmas on neidonhiuspuu-munkkihedelmämehua. Mikään näistä ei maistunut hyvälle, mutta niiden tarkoitus onkin olla kai jotain superfoodia.
Ostin Or Tor Korilta mukaani mm. valmiiksi kuorittuja salakeja.

Kapselihotelli Suvarnabhumin lentoasemalla

Koska lentoni lähti jo neljän jälkeen aamulla, katsoin parhaimmaksi yöpyä mahdollisimman lähellä lentoasemaa. Siinä olisi kyllä voinut lojua yön lentokentän lattiallakin, koska tuossahan joutui heräämään kahden aikaan yöllä, mutta yöunet ovat nykyään minulle aika tärkeä juttu ainakin töissä käydessä. Löysin majoituksen lentoaseman sisältä, kun varasin paikan kapselihotellista alle 50 eurolla. Olen aiemmin majoittunut kapselihotellissa Tokiossa, mutta tämä Suvarnabhumin kokemus oli todellisempi kapseli ja aika futuristinen ratkaisu. Mielestäni se oli aivan nerokas ja tällaisia saisi löytyä kaikkialta. Yllätyin kun majoitus sijaitsi lentokentän käytävällä, jossa oli viiden kapselin ja säilytystilan rakennelma. Olin sentään odottanut ihan semmoista liiketilaa, johon mentäisiin sisälle ja jossa olisi majoituskapseleita. Tämä oli kuitenkin mahtavan kätevä kyhäelmä, siisti ja hyvät unet siellä sai. Varmasti aion jatkossakin käyttää aamulentojen kanssa!

Kapseli sisältä.

Muita Bangkok-juttuja:

Miksi tykkään Khao San Roadista? (2016) >>
Khao San Roadin kulkuyhteydet (2016) >>
Kasvisfestivaalien vietto Bangkokissa (2014) >>
Bangkokin Chinatown (2014) >>
Bangkokin biletyspaikat ja Children of Bodomin keikka (2014) >>
Khao San Roadin seutu Bangkokissa (2013) >>
Takaisin urbaaniin elämään Bangkokissa (2016) >>
Etsintää: asunnot ja asuminen Bangkokissa (2013) >>
Majoitus Bangkokin Banglamphussa (2013) >>

6 Comments Lisää omasi

  1. Kiinnostava kuvaus alueesta ja viehättävä kissa. Kiitos! Onko kapselihotellin lähellä mahdollisuus käydä suihkussa?

    1. Kiva kuulla 🙂 Tuolla ei ehkä tainnut olla suihkua tuolla Avagard-kapselihotellin luona, vessatiloihinkin oli vähän kävelymatkaa eikä sielläkään tainnut suihkuja olla.

  2. Petra sanoo:

    Kiva postaus ja todella kauniit kuvat! 🙂

    1. Kiitos ❤ Khao Sanin ympäristössä on paljon kaikkea kiinnostavaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s